On ollut ihan Persuuksista jos totta puhutaan.
Tänään oikein ärsytyksen multihuipennus oli se, että mun hame, josta tein reklamaation ja sain uuden nii tää uuski kaveri meni sitten rikki... :)
Noh itkupotkuraivarihan siitä seuras ja ei ollu mikää pieni sellanen, sillä se on yhä päällä ja mun pitäis olla keskustassa. No miten meet keskustaan vaatekriisissä, meikit poskilla ja ääretön ärsytys päällä?
Me kaikki tiedetään, ettei se auta että jää kotiin murehtimaan mut pliis, mä en nyt keksi muuta.
Toki mä meen jossaivaiheessa keskustaan mutta ei, en vielä.
Mulla on vaa tällähetkellä fiilis et haluun ostaa vaa farkut,t-paidan ja tennarit ja kulkea niissä. Eipähä mee rikki ja eipähä kukaa kiinnitä huomioo nii ei oo kriisiä miltä näyttää tai mitä pukee.
Tukkaki on tosi haalistunu ja kaipais värjäystä, mut kaikki kampaajakaverit on töissä nii mikäs tässä ollessa hirveellä kesätukalla.
Nyt tuli ihan kauheen itsesäälitekstiä, mut eikö tällänenkin oo välillä ihan inhimillistä?
Nyt pitäis saada itteensä niskasta kiinni ja mennä ostaa se saatanan uus vetskari ja laittaa äiti se ompelemaan. Turhauttaa, turhauttaa, turhauttaa.
Ja ei, en tuu löytää kivempaa hametta. En ees osais millää uskoa sitä, mite voi nii hameeseen kiintyä.
Palaillaan!
pst, sisko lähti viemään hametta spirittiin, koska siitä on väärin et maksan sellasesta. Musta on sydäntä särkevää, että joudun valittamaan mun lempikauppaan ja niimpä annoin hameen siskolle vähän vasten tahtoani...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
nakkaa kommentti iha rohkeesti vaan!