I need money!

Huomenna on luvassa työpäivä, kyllä.
Mulla on koulusta vapaapäivä ja ajattelin repiä sitte huomenna tapetteja ja ansaita rahaa, minkä voin tuhlata heti huomenna, kuullostaa ni mun tyhmältä suunnitelmalta että ah ♥
Ainut ongelma on vaa se, että tarviin 50e ja päiväs se on aika vaikee ansaita... noh valmistaudun olemaan töissä 8-18 eli 10h, kyl sillä pitäis jo se 50e saada et saan ostettua legginsit (30e) ja villapaida(20e), kauppana toimii taas Carlings joka o pirun kallis, mutta hemmeti ihana kauppa!

Miks mä si haluun shopata vaatteita? Koska mulla on ollu iha arse olo pari päivää ja mikä auttaa eniten naista tälläsessä tilanteessa? No shoppailuterapia tietysti!
Kuvia mä sitte oikeestaan lupaan viikonloppuna ja hei muute! Mä myös tänään tungin mun tavotehousut jalkaa, damnn ostin sittenki näköjää liia sopivat, mutta ne on 2tuumaa pienemmät ku vanhat fakut, mitkä ostin kesällä, eli oon suhkot happyy :)
Mua vaa jänskättää vähä, että mitenkä ne lahkeet ny o ku vaikuttaa niinii lyhyiltä myhh:( Ehkäpä mä pidän niitä tosi lepakkomaisesti, eli roikutan ja alushousut vilkkuu jos liikoo paita nousee. Joistai se o yöks, mut musta poikatyttö-tyyli on nams, vaikken sitä ehkä iha joka päivä toteuta! Mut silloitällöi se tekee gutaa :3

Viikonlopusta tuleeki huitsin ihana, koska mä lähen perjantaina Varkauteen moikkaa mun ihania tyttöjä: Vilua ja Noraa !:)
Tälläsinä aikoina neki o nii parasta terapiaa mulle, aidot ja alkuperäset ukulit nääs.

Ja koska me mahd. kuvaillaa koska tytsyillä o paremmat kamsut ku mulla, nii oon ottamassa about 3kengät, 3housut ja triljoona paitaa mukaa sekä kaikki tukka jutut ja ja... Eli mun tavarat täyttää koko junan, noh saanpaha matkustaa yksin ku muita ei mahu junaan :)


Btw, saattaapi muute viikoloppuna syntyy mulle vielä uusi ulkoasu tähä blogii, ku nuo mun tytsyt o vähä kokeneempia bloggaajia nii ne osa tehä vaikka mitä temppuja :O
Ja huhhh, viikonloppu on muute: treenivapaa! mmh seki tekee gutaa sillotällö ku tuntuu et väsyttää!

Loppuun isken vielä pari vanhaa kuvaa! enjoyyy!

                                                 Espanjassa vuonna 2010!

             Kesällä käytii Minku kaa mäkkeilee, rento poikatyttö-tyyli oli tona päivänä loistossaan yey!

          

Ikuinen heppatyttö

Tänään soitin mun ystävälle Nooralle ja kysyin siltä että miten on, pääsenkö huomenna ratsastamaan ja pääsenhä mä!

Pääsen totaallisella pilkkahinnalla Nooran kaverin hepalla ratsastaa eli maksan vaa 10e ja mikä parasta: saan mennä miten haluun! Millo vaa käyntiä,ravia tai laukkaa, millo tahansa jotai naurettava helppoja kokorataleikkaa- kikkoja!

Mähä oon siis sisäisesti ollu hyvi kaua heppatyttö, mä kävin talleilla ku olin ala-asteella, siitä on siis aikaa, mut sillo ratsastin vähä yli vuoden ja si sain ratsastuskammon (dunno mistä seki tuli).
Nyt vanhetessa mä oon kyllä ratsastellu satunnaisesti ja ei mua pelota enää, haasteellista siitä on vaa tehny aina eri heppa, ku ei tiiä mite ne käyttäytyy ja mite mikäki käsky niille tehää (on niissäki eroja,uskokaa pois!)

Mulla on kyl vähä ikävä mun ihaninta vakiheppaa Saikkua, joka oli suomenhevonen ja sillo 11, mistä tuliki mielee et silloha mä ratsastelin, siis 11 vuoden iässä koska oltiin samanikäsiä ihmise ikäluvuissa :D
Saikku oli iha valtavan iso heponen ja mä olin pikkutyttö, siinä sitte oliki pohkeide puristelua ja hikeä tuottavaa työtä saada se laiskiainen liikkeelle, mut sit ku sen sai tottelee oli se ihana! Ihana tasane ravi ja laukkaki huhh ♥
Ehkäpä mä joskus palaan Saikun luo, vaikka tunti Killerin Ratsastuskoulussa maksaa yli 20e!!

Sitäpaitsi jos mä ny saisin sitte jatkossaki ratsastaa huomisella Roosa- hepalla vois siitä tulla pienmuotone harrastus joka puhdistais mun mieltä ja kiinteyttäis peppua :---D

Nyt mä vaa pölötin kui innoissani ja onnellinen mä oon huomisesta ja en suo teille oikeestaan kuvia, paitsi yhden mikä otettii kesällä, koska kesäkuvat aina piristää fiilistä!
Huomiselta lupaan sitte kuvia ja ehkä videoakin kuinka pääsen taas ratsastamaan ja kui eka kerta o varmasti yhtä sähellystä :D Toivottavasti Roosa on huomenna mua kohtaa armollinen etten oo pepullani maassa ja saa kiinteytykse sijasta mustelmia!
                                              

                                       Ja sitte viel lupaamani kuva kesältä:

 

 

                                                           

Lupaus teille ja ennenkaikkea itselleni

Tänään koulusta tullessa ja kotimatkalla kauppakeskus Forumin läpi pysähdyin siellä yhteen kauppaan ja kyseessä oli mun lempparikauppoja eli carlings! Oli ihaiha pakko pysähtyä koska siellä oli huimat alet vaikka koitan nykyää nii kovin oppia säästämään (sen tavan opettelu tulee kestämään munlaisella wnb himoshoppaajalla).


Noh löysimpä sitte alepöydästä aivan ihanat farkut! semmose tummansiniset ja lahkeessa vetoketjua ja niin ihanan pillit mm! mutta koko oli 2 numeroa liian pieni, joka on alehousuissa aina se juttu mihi kosahtaa mun farkkuostokset: aina on tarjolla liia pientä tai suurta kokoa.
Jokatapauksessa, aloin miettimään että kesällähä nuo jalkaan menee, melkein vannotin sen itelleni sovituskopissa. Vankka ja päättävä katse kasvoille, peilii katsominen ja toteaminen itelleen "mä pystyn siihen"

Mä ajattelin ostaa ne farkut tänää,huomenna tai sitte seuraavalla viikolla, toivottavasti jo tällä viikolla, mutta haasteen aloitan jo tänään ja se iteasiassa alkaa heti ku julkaisen tän tekstin, lupauksen jonka julistan koko netille! Aika hurjaa ja ihana jännittävää sekä vähä paineita tuovaa heh!

Mutta sitten ku mahdun niihi housuihin oon tyytyväinen mun omaan itsekuriin ja päättäväisyyteen sekä aion juhlia saavuusta parhaide ihmisten kanssa, tavoitehousut jalassa. Siis oikeesti voin paljastee teille että; damnn näyttäisin hyvältä ne pökät jalassa joten ne on pakko lisätä must have- listaan! Ja koska vannotin et näytän ne pökät päällä hyvältä, mä myös lupaan laittaa niistä sitten hienon postauksen, niin, sitten kesällä. Sitäennen ette saa housujen ulkonäköä tietää ja vasta sitten voitte kommentoida mun tavotehousuja!

Pitäkää hei kaikki oikei ihana,rentouttava/railakas ja sulokas viikonloppu, nii mäki ajattelin tehdä (ja harkitsen myös kunnon postausta jos aika(=laiskuus) antaa periksi.)
Ja se, että asettavaa itselleni se tavoite minkä ootte halunnu asettaa jo tänään ja laittakaa palkinto odottamaan hyllylle, tai vaikka näkyville ;)
Tavoitteet antaa (ainaki mulle) lisää tsemppiä, motivaatioo ja se että uskaltaa tehdä tavotteita antaa tosikivan tarmon- ja hyväntunnonaallon!

Onko teillä jotain tavotteita mitä pitäisi saavuttaa ennen kesää?

rakkain ja pirtein terkuin: Mokkis

Sateen jälkeen hiekkatiellä kauneus hehkuu ja kumartaa syvään.

Tiiättekö ihmiset sen fiiliksen kun tuntuu et kaikki kaatuu päälle ja syynä on se, että suurentelee asioita päässään,antaa niide patoutua huomamataan ja lisätä padon painetta enemmän ja enemmän lisäajatuksilla, joilla lopussa ei ole mitään perää.
Ihan sama vaikka itkisit ja raivoaisit, tekisit hikitreenin ja päälle söisit ja nukkuisit hyvin, ei se pato purkaudu, ei, jos kyse on huolista ihmissuhteisiin liittyen.
 Oli se sitten mikä suhde tahansa: perhesuhte, kaverisuhde,seurustelusuhde tai ystäväsuhde.

Tänään aloinkin miettimään puhumisen merkitystä toiselle, sitä miten ja milloin pitäisi sanoa hyviä ja pahoja asioita.
Sen mä totesin että ite oon ainaki aika huono sanomaa mitää negatiivista toiselle ihmiselle, siis juuri sille kenestä niin miettii, muille sen sanominen ei oo yhtää vaikeeta ja toisaalta miksi olisi? Ei ne sanat ja lauseet kosketa ulkopuolista niin vahvasti, jos ollenkaan. Riippuu ihmisestä.
Mutta oon mä kehujaki joskus huono sanomaan, mutta esim jos sanoo jollekkin "olet ihana" saa se ainaki mulla hirmuse hyvänolonaallon kehoon jos vielä oikeesti tarkottaa sitä, suosittelen kokeilemaan!

Mutta se, että jos joskus sanoo pahojakin asioita voi saada sen hyvänolontunteen, koska sillon saa mahdollisesti purkaa ajatustenpadon ja sanojen jälkeen huokaista ja iloita siitä että asiat on nyt okei (ainakin mulla on ollu sellasta tuurii et yleensä ne on okei ja siinä mielessä oon tosi onnekas!)

Onkoha kyse suomalaisuudesta? Onkoha muualla toisin? Suomalaisetha on tunnetusti ujoja sanomaan yhtikäs mitään toisilleen (juoruilu on erikseen)?

Oli miten oli, mä kannustan kaikkia (jopa itteeni) puhumaan useemmin ihmisille! Oli asia sitten positiivinen tai negatiivinen mitä haluaa sanoa, kannattaa se kakistaa ulos jos se häiritsee mieltä ja tuntuu et se asia syö sua sisältä.
Pidetää myrkylliset asiat poissa mielestä vuodattamalla asiat pois koska  sateen jälkeen hiekkatiellä kauneus hehkuu ja kumartaa syvään :)

Ei niinkään positiivista luettavaa monien mielestä, mutta positiivisin mielin mä tän kirjotin ja ylistän sitä kuinka toiselle ihmiselle avoin puhuminen puhdistaa oloa ja saa pakostikkin hymyilemään :)

                         Noora muuten leikkeli mun otsista lyhyemmäks et nään jotai!
                                                            Suurkiitokset siitä! <3



pss. pahoittelen että en tehnyt helsinkishoppailu-postausta. En oo laiskana saatu kuvattua kaikkia vaatteita! noh hyvää kannattaa odottaa!! :D

Mä oon kaunis, vaikka itse sanonkin ja voin paljon paremmin.

Kotona löllyämistä lauantai-aamuna. Mun piti olla menossa jo tunti sitten, mutta ei ollut kyytiä niin sain luvan löllyä, istua koneella, miettiä asioita ja juoda ihanaa vihreää minttuteetä hunajan kera!

Kuullostaako ihanalta aamulta? Musta ainaki kuullostaa, mutta uskokaa tai älkää, mä tarvitsen sitä.
Vaikka haluun tehä positiivista blogia, koska positiivine ajattelu luo positiivise olon mulle ja toiv. myös muille nii siks ois semmone idea että usei vaa "jeejee"-tekstejä, mutta oisko se ny sit nii aitoo?
Musta ihmisen kuuluu olla välillä möksmöks ja välillä ahistaa, vaikka ois usei positiivisuude huippu, eihä se muute aitoa oo. Koska mä väitän että jokaisella, myös maailman positiivisemmalla ihmisellä on möks-päiviä ja itkupotruraivari-hetkiä.

Mulla on ollut nyt keskiviikosta läskiahdistusta, vaikka oon kyllä liikkunut, mutta keskiviikkona tuli juotua (heippa tipaton tammikuu) ja syötyä pitsaa jossa oli kinkkua,ananasta ja kanaa. Krapulapäivänä vedin sitten kiinalaista ruokaa, friteerattua possua, valkosta riisiä ja hapanimeläkastiketta sekä limsaa oli juomaksi.
Tiedän itsekkin, että välillä saa elää hunginnolla, ei pidä ajatella mitä syö ja juo, vaan nauttia, Sehän on nuoruuden huippu-hetkiä kun on mahdollisuus tehdä tollasia asioita!
Mutta koska mä oon tarkka painostani ja treenistäni +1kg tuntu tosi pahalta, vaikka tosin se on vaa nestettä (kyllä, mä tunnen kun oon turvonnu enkä lihonu, eiköhä jokane naine omaa sen taidon!)
Noh nyt on mennykki pari päivää sitte terveellisesti jos ei mukaa lueta mun velje tekemää ruokaa eile: nuggetteja ja lohkoperunoita uunissa, mutta ehkä annan sen itelleni anteeksi kokonaa, koska oli ihana syödä velje kokkaamaa ruokaa :D
Tänää onneks mä kokaan ja luvassa on kasviksia salaatin lisäksi ja raejuustoa sekä tonnikalaa siihe vierelle!

  tadaa enkö ookki loistava kokki!

Mut mua kummastuttaa kovin kyllä, mistä tää läskiahistus tulee ja muutenkin oon ollu nykyää vaisumpi ku ennen ja eilen aloin sitte kunnolla pohtimaan syitä ja syyksi ilmeni tietty pieni lusmuilu liikunnan suhteen,mutku ei aina voi jaksaa!

                                    


Noh ehkäpä mä oon jankannu mun läskiahistuksesta jo liikaa!
Jote voinki kertoo miks valitsin seuraavan otsikon! Otsikkohan on samuli edelmannin biisistä "mun sydämel on kypärä" ja miks halusin just tollase otsikon näinki synkkää merkintää on se, että onneks mun läskiahistuksia auttaa se, että mä katson joko meikittä tai meikeillä ja tukka laitettuna peilii, hymyilen ja totean itsekseni että kyllä mä oon kaunis. Aika huvittavaa, mutta se aina jelppaa oloa, joskus jopa enemmä ku toiste kommentit, koska mä totean sen itselleni, ihmiselle kene ulkonäköö en enne voinu hyväksyä, en enne treenaamista :)

Tälläsiä löpinöitä tällä kertaa ja tänää saattaa tulla lisääki merkintää, tai sit tänä viikoloppuna koska on tulossa aika löysä aikatauluinen- viikonloppu, mikä on vissii tavallaa iha hyvä, saapaha taas rentoutua.

Hei loppuu viel bonuksena mun uusimmat kengät! Aivan ihanat :) Keskiviikkona tosiaa käpsytin noilla baari-illan ja hyvin käpsytin, vaikka oonkin kokematon korkojen kanssa ja korkoo noissa on joku 10cm, tosi tukevat jalassa ja ihanat ihanat ihanat! Mun jalkaki näyttää nii pieneltä noissa, ehkäpä joskus saatte kuva mis tajuutte kui siroselta se näyttää :)
 Seuraavan postauksen tosiaa aattelin tehdä mun joululoman helsinkiosteluista, mutta nää kengät tungen jo tähä postaukseen ,koska haluun näyttää kaikille kui ihanat, täydelliset, ne on ;)

                                                             30e,spirit store

pstt! jo nyt 11 lukijaa, siistiä!:D 

Training is my passion!

Ensimäine mun kunno merkintä ja postausidea ja elämälle tärkeä asia tulee nyt. Tän takia aloin ehkä kirjottamaankin blogia, koska saan purkaa tänne ylä- ja alamäet ja muuta sen sellasta ja pääsen myös ylistämään harrastustani ja sitä, kuinka se muutti mun elämää.

Kuten voitte otsikosta päätellä, on kyse treenaamisesta. Mä alotin treenaamisen kuntomaailma-nimisessä kuntokeskuksessa noin ½v sitten. Sillä on Jyväskylässä 2 toimipaikkaa ja toinen on vaan naisille ja siks ehkä halusinki just kyseisee keskukseen, ei ainakaa oo paineita miltä näyttää ku rehkii kunnolla! Isi osti mulle siis vuoden sopparin 18v lahjaks ja mun on pakko sanoa, että ehkäpä paras lahja minkä oon ikinä saanu heti tietty mun koirani jälkee!
Ja syy siihe miks se on ollu mun parhaimpia lahjoja on se, että tänä vuotena oli ensimäinen syksy millon en potenut enää masentuneisuuden tunteita, vaan tunsin olevani itsevarma, iloinen ja energinen.
Treenaaminen myös poistaa aina turhuutta ja liikaa energiaa, se saa mun olon tuntumaan niin..niin.. hyvältä ihmiseltä että joskus oikein liikutun siitä, kuinka paljon se on mun mieleä ja tottakai kehoaki muokannut!

Mitä mä sitte oikeesti treenaan ja kui usein? Eniten mä tykkään käydä ryhmätunneilla ja silloku on paljon energiaa meen joko bodypumppiin (lihaskuntoa, leikitään painoilla), Bodycombattii (kestävyyttä, potkitaa ja lyödää ja huudetaanki välillä "HAA!" tai muuta vastaavaa, tosi energine ja innostava tunti!) tai spinningiin (kestävyyttä tämäkin, pyörän selässä poljetaan!)
Nyt talvella kyllä on jotenkin väsyneempi ja koska oon vähä telonut mun kättä käyn nykyään aikalailla seuraavilla tunneilla: Kiinteytys (sykettä nostetaan ja sitten lihaskuntoa), Syke (Nostetaan vaan sykettä,ei yhtään lihaskuntoa), Core (keskivartaloon keskitytään), spinning ja  Zumba (tanssillinen tunti, uskon et kaikki tietää mistä on kyse).
Tottakai käyn myös ihan punttisalilla, mutta se ei jotenkaa oo se mun lempparijuttu, muttakun haluaa treenaa omaan tahtiin ja hyvin lihaksia sekä kattoo niide maksimivoimaa ni se tuntuu hyvältä, sitä siis noin kerran viikkoon. Ja kerran viikkoo tästäedespäin toivottavasti maanantaisin tai keskiviikkoisin käyn iskän ja pikkusiskon kanssa pelaamassa sulkapalloa. Huikeaa ja parasta hupia, nauraa aina vatsansa kipeäksi koska oon nii huono... :D
ja treenaan n. 3-5krt viikossa,voimavaroista ja innokkuudesta riippuen, sillä en haluu et treenaus on pakkopullaa, koska sillo sen haluu lopettaa!

Ainut miinuspuoli treenauksessa on se, etten mä jaksa laittaa tukkaa nii hyvi joka päivä, koska se on musta turhauttavaa et herään aamulla väkertää sitä ja sitte heti koulunloputtua treenaa mentäessä se lössähtäää ja menee hiestä märäks. Ja on mussa sen verra naista ja hienoisuuden halua, että se harmittaa välillä. Onneks mulla on yleensä meikit ja kynnet kuosissa :)
Toisena miinuspuolena tulee harrastuksen kalleus, mistä onneks isi sponssaa kuukausimaksun joka on ekana vuotena huimat 84e, koska oon painonpujottaja- jutussa :---D  Jopa 5kiloa lähtenyt tähämennessä ja no, n.4kiloo tullu lihasta eli oon iha tyytyväinen koska hiljaa hyvä tulee ;) Tavotteena vielä pudotella se 8kiloa ja saada siinä samalla pari kiloo lihasta lisää! Tämän vuode jälkee kyl kk hinta laskee alle kuudenkympin :)
Mutta toisena miinuksena tulee sitte tarvikkeet, joita en omistakaa paljoa opiskelijatulojen takia :(
Treenikassi, 2 toppia, 2 housut, salihanskat, kengät, monia juomapulloja, hikipyyhe ja hikihuivi päässä sekä lämmittelyhuppari jonka otin kyl heti arkikäyttöön hehz.
Ite oon ostanu n. puolet koska ihana äiti on sponssaillut ja joulupukki tiennyt rakkaan harrastukseni ;) sekä huivin varastin vessastamme :)
Mites kolmas miinuspuoli? Mä en saa oikei muuta aikaseks treenipäivänä ku treeni ja koulu, eli nään kavereita sen takia aika havoin :( ja ku en oo kauhee järjestelmällinen ihmine, nii en osaa aina etukäteen päättää treenauspäiviä, mutta kyllä se on helpottanu onneks, ku alkanu tulee liikunansta rutiini enempi.
Mutta oikeat ja aidot kaverit pysyy rinnalla ja ymmärtää, kiitos siitä :) ♥

Nyt ei oo enää enempää kerrottavaa tästä! Nykyää kyllä on vähä motivaatio-ongelmia ollu (pari viikkoa) jote onko kellää mitää kivoja vinkkejä mite sais motivaation pidettyä?:) Ja oisko teillä mulle mitää uutta lajia mitä kannattais kokeilla?:)

Loppuun vielä haluan sanoo sen et tiiän etten oo mikää tikkulaiha sporttimimmi enkä mä halua teiltä sarkastisia kommentteja siitä miks en oo laiha jos nii paljon treenaan ja puhun treenistä jos en näytä ruumiiltani siltä. Te kaikki ette nääs tiedä mikä on ollut lähtötilanne, mutta jos saatte siitä orgasmeja että vittuilette nii siitä vaa, saan si nauraa teille :) Ja vielä tiedoksenne: en halua edes olla langanlaiha, haluan omata naiselliset muodot kthxbye!

                                             Kuva yhestä treenikokonaisuudesta, uusin toppi ja housut =)

Who am i?

Tässä sitä nyt vihdoin ollaan! Oman blogin perustamista oon suunnitellu pia jo vuoden ja vihdoinkin sain laiskuuteni syrjäytettyä ja tein tämän! Ulkoasu on vielä vähä blah tylsä, mutta sitte ku saan jonku fiksun ihmisen seuraksi nii osaan tehä siitä hieman omannäkösemmän!
Ensimäine blogimerkintä on varmasti tosi tönkkö ja nii varmaa seuraavat kymmenenkin ja mä pahoittelen, en vaa heti pääse sisää bloggaaja maailmaan!
Tässä ekassa merkinnässä aattelin pölistä ehkä hieman siitä kuka mä oon ja mistä mä aion kirjottaa.

Eli mä käytän täällä mieluiten nimeä Mokkis, en niinkää omaa nimeäni, koska musta vaa on tullu netissä varovaisempi vaikka tosin facebookis kyllä taitaa se oma nimi olla. Oon 18 vuotta, mutta ei tää kyllä siltä tunnu! Mä asun Jyväskylässä ja mun on sanottava, että vaikka tää on yllättävä pieni kaupunki, on tätä oppinu rakastamaan :) Joskus mielis muualle, vähä isompaa paikkaa, mut nii varmaa meillä kaikilla on joskus sellane fiilis. Jyväskylässä on kumminki helppo liikkua, täällä on iha tosi hyvät opiskelumahdollisuudet ja täällä asuu mun perhe (isosiskoa lukuunottamatta joka asuu Helsingissä). Ehkäpä mä joskus täältä muutan, mutta vielä ois tiedossa ainaki pari vuotta opiskelua! Tällä hetkellä tosiaa siis opiskelen parturi-kampaajaks viimestä vuotta, mut ei se oikei se mun juttu oo!:(

Sitte jatkan oikei perinteisesti ja tylsästi kertoen et mun perheesee kuuluu äiti(49), isi (50), isosisko (23), isoveli (20) ja pikkusisko (15) sekä tottakai mun maailma ihani koirani Iitu (6) :) Perheestä ja turrikasta tuun kertoilee teille varmaa si tarkemmi jatkossa!

Mutta teitä varmasti kiinnostaa mitä mä tuun suurimmaksosaks tässä blogissa kirjottelemaan. Mun tavotteena on siis kirjottaa positiivista tekstiä, mutta kai sitä joskus tulee negatiivistaki, mieliala mukaa ;)
Höpöttelen varmaa enimmäksee mun liikuntaharrastuksesta, joka on suuri ja tärkee osa mun nykystä elämää ja sitte kavereista, tyylistäni, tukasta, koulusta ja kaikesta turhanpäiväsestä.
Postausideatki on muute aina tervetulleita!:)

Nyt en saa muuta enää päähäni vaan jo tässävaiheessa toivotan kaikki tervetulleeksi lukemaan mun tökeröä blogia! Toivottavasti pidätte! :)

Ps. koska tämä ensimäine blogimerkintä on kuvaton johtuen siitä etten tee tätä kotikoneella, lupaan seuraavaan postaukseen kuvan jos parikin! Eli nyt saitte oikeesti tosi kuivan ja mauttoman merkinnän, mutta ei huolta koska tää ei tuu jatkumaa näin!